Tiedän, että alamäessä ei välttämättä ole erityisen turvallista kuunnella musiikkia mutta silti niin teen. Nykyisin verukkeena voida rokata mäessä toimii kypärä, joka mahdollistaa olla työntämättä yhtään mitään korvan sisälle. Ja tosiaankin mäen taustamelun kuulee jos on tarvis, mutta ei häiritsevästi.
Itse asiaan, eli kuunnella vaiko olla kuuntelematta. Ja jos valitsit kuunnella, niin mitä? Stereotypisesti olettaen rokkilaskijan oletetaan olevan teinihirviöiden laajaan joukkioon kuuluva ja metelinä nu metal tms. pomppumusaa. Kolmeakymppiä lähestyvä naisihminen ei halua lukeutua teiniangstimeininkiin mukaan ja musiikkivalinnat ovat sen mukaisia. Skaalaa löytyy Dimmu Borgirista aikuispopin sanansaattajaan Totoon. Totuuden nimissä todettakoon, että pääpaino taitanee olla keskiraskaan tuntumassa ja Green Dayn Basket case aiheuttaa nykimistä suupielessä. Nostalgiaa?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti